Suomi-Azerbaidzan-Kulttuurisilta ry. on kirjailijoiden ja toimittajien vuonna 1994 perustama yhdistys, joka rakentaa kulttuurivaihtoa Suomen ja Azerbaidzanin välillä. Kulttuurisilta on esitellyt Azerbaidzania messuilla ja etnotapahtumissa, ja keskustelua on käyty myös avoimissa taiteen, kirjallisuuden ja musiikin sävyttämissä yleisötilaisuuksissa.

Kulttuurisiltaa pitkin on toteutettu kiinnostavia kirjailijavierailuja sekä yhteinen kulttuurimatka Bakuun syksyllä 1997. Keväällä 2002 järjestimme Helsinkiin Kulttuuriareena Gloriaan azerbaidzanilaisen elokuvan ja musiikin festivaalin Tanssivan Tulen Maa. Tämä tarjosi suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua maan omaleimaiseen kulttuuriin sekä tavata itse elokuvan tekijöitä, laulajia ja soittajia. Vastaavasti maaliskuussa 2003 järjestimme Bakussa suomalaisen elokuvan festivaalin nimellä Frozen Paradise. Festivaalilla esitettiin sekä nykyelokuvia että klassikoita suurella menestyksellä ja huomiolla. Mukana oli myös tunnettuja suomalaisia taiteilijoita edustamassa teoksiaan sekä kertomassa kotimaisesta elokuvakulttuurista.

Keväällä 2004 toteutetaan tärkeä ja vaativa kehitysyhteistyöhanke AZEK, jonka tavoitteena on tarjota koulutusta Azerbaidzanin pakolaislapsille.

Suomi-Azerbaidzan-Kulttuurisilta ry. kuuluu Ystävyysseurojen Liittoon. Jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa.

Azerbaidzan, muinainen Atropatena, kuului Persiaan jo ennen ajanlaskun alkua. 1800-luvun alkupuolella Persia ja Venäjä jakoivat alueen keskenään niin, että Persia sai Araks-joen etelänpuoleisen ja Venäjä pohjoisenpuoleisen osan. Azerbaidzanin ensimmäinen tasavalta perustettiin 28.5.1918. Vuonna 1936 se liittyi Neuvostoliittoon ja itsenäistyi uudelleen Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991.

Azerbaidzan sijaitsee Kaspianmeren länsirannalla. Sen pinta-ala on neljännes Suomen koosta, ja väkiluku noin 8 miljoonaa. Pääkaupungissa Bakussa asuu tällä hetkellä arviolta n. miljoona ihmistä. Maan kulttuuri on alkuperältään ikivanhaa 'tuhannen ja yhden yön' kulttuuria, jossa samalla vaikuttavat monikerroksiset kosmopoliittiset perinteet. Runous, tanssi ja musiikki kuuluvat vahvasti koko kansan elävään kulttuuritraditioon.

Armenian kanssa käyty sota Vuoristo-Karabahin alueesta synnytti maahan vaikean pakolaisongelman. Sodan seurauksena lähes miljoona azeria joutui pakenemaan kotiseudultaan. Karabahin konfliktin ratkaisemiseksi on käyty monia kansainvälisiä neuvotteluja, joihin myös Suomi on aktiivisesti osallistunut. Ongelma on kuitenkin edelleen ratkaisematta ja pakolaisten asema tavattoman vaikea.

Azerbaidzanista on muutama vuosi sitten tullut Euroopan Neuvoston jäsen. Periaatteessa islaminuskoinen valtio on varsin maallistunut ja tällä hetkellä selvästi orientoitumassa länteen. Maalla on potentiaalia rikkautta ja halua monipuoliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Kaspianmeressä on valtavia öljy- ja kaasuesiintymiä joita hyödynnetään yhdessä ulkomaisten öljy-yhtiöitten kanssa. Kiistat maailman öljyvarojen jakamisesta luovat kuitenkin samalla uhkia ja jännitteitä koko Kaukasuksen alueella. Siksi Azerbaidzanin omat linjanvalinnat ja ratkaisut ovat erityisen tärkeitä ja vaikuttavat yli Euroopan perinteisten rajojen.

Koulutusta Azerbaidzanin pakolaislapsille
Kehitysyhteistyöhanke
2004

Demiryolin hukatut lapset

Azerbaidzanin massiivinen pakolaistilanne on Euroopassa lähes tuntematon. Vuoristo-Karabahin sodan seurauksena noin miljoona pakolaista joutui jättämään kotinsa ja muuttamaan väliaikaisille leireille telttoihin ja hökkeleihin.

Tästä on kohta kymmenen vuotta.

Kokonainen uusi sukupolvi on kasvanut ääriolosuhteissa, jossa minkäänlaisia vaihtoehtoja ei ole. Azerbaidzanin ja Armenian välisissä neuvotteluissa pakolaisten huikea määrä muodostaa hyödyllisen valttikortin. Siispä pakolaisten päätyönä on pysyä leireillä, säilyä hengissä ja odottaa poliittista mahdottomuutta: kotiinpaluuta.

Demiryolin pakolaisleirillä on 250 lasta ja nuorta, jotka ovat eläneet eristäytyneinä ja kouluttamattomina. Kehitysyhteistyöhanke AZEK (Azerbaidzan - osa eurooppalaista kehitystä) toimittaa leirille tietoverkkoyhteyden ja tietokoneet, jolloin lapset saavat ensimmäistä kertaa yhteyden ulkomaailmaan. Lisäksi lapset saavat englanninkielen opetusta, taidekasvatusta ja kirjaston.

Demiryolin lapsille valmius osallistua globaalin tietoverkon mahdollisuuksiin luo täysin uusia tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi englannin ja tietotekniikan hallinta mahdollistaa pidemmät opiskelut, joilla turvata oma ja muun perheen tulevaisuus.

Se on Demiryolin lapsille kallisarvoisinta pääomaa, jota ei voi koskaan menettää. Se merkitsee heille pääsyä sisälle omaan yhteiskuntaansa - ja koko maailmaan.

Haemme tukijoita AZEK-hankkeelle

Arvostamme suuresti rahallisen panoksen lisäksi englanninkielistä opetusmateriaalia, tietokoneohjelmia, piirustustarvikkeita, urheiluvälineitä ja erilaisia pelejä. Hankkeen tueksi myymme leirin lasten piirustuksia sekä suomalaisten ja azerbaidzanilaisten taiteilijoiden lahjoittamia taideteoksia. Hankkeella on myös tukiryhmä, jonka jäsenillä on erikoistietoja sekä kontakteja hankkeen tueksi.

Kestävän kehityksen ideologia

Tuomme valmiudet, annamme vastuun. Haluamme tukea lasten itsetuntoa ja kohentaa kykyä vaikuttaa itse omaan elämäänsä - ja luoda taidot ja välineet sen toteuttamiseen. Hankkeen ideologiaan kuuluu myös sukupuolten välinen tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet, ympäristön huomioiminen ja demokraattiset työtavat.

Hankkeen päärahoittaja on Suomen Ulkoministeriö.

Kuvagalleria